”Työpaikalleni on rakennettu henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma eri elämäntilanteissa oleville työntekijöille. Työt järjestetään niin, että ne voidaan tehdä sovitun työajan puitteissa. Jos ylitöitä tehdään, ne korvataan. Yhdessä esimiehen kanssa organisoidaan työt ja sovitaan työlle realistiset tavoitteet. Töitä ja työaikoja on mahdollista järjestellä yksilön tarpeista lähtien eri elämäntilanteet huomioon ottaen. Opinto- ja vuorotteluvapaan käyttämiselle, osa-aikaeläkkeelle siirtymiselle  ja muille jaksamista edistäville työaikajärjestelyille ei ole esteitä. Työterveyshuolto toimii myös ennakoivasti ja omaehtoista hyvinvoinnista huolehtimista tuetaan.”

Suurin osa Tietoalat STTK:n tutkimuksen vastaajista joutuu kiirehtimään työssään selviytyäkseen siitä kunnialla. Ylitöitä tekee 90 % vastaajista ja myös harmaat ylityöt ovat huolestuttavan yleisiä.

Suuri sitoutuminen omaan työhön ja työasioiden tunkeutuminen vapaa-ajalle aiheuttaa ICT-alan ammattilaisille tilanteen, jossa työstä tulee "mielentila" . Puolet Tietoalat STTK:n tutkimuksen vastaajista kokevat, että työstä on vaikea päästä irti vapaa-aikana. Uniongelmat vaivaavat neljäsosaa vastaajista.

Tietoalat STTK:n tutkimuksen mukaan tärkeimmät työuupumuksen aiheuttajat ovat:

• töiden epätasainen kasautuminen
• jatkuvasti kasvavat tavoitteet ja vaatimukset
• liian suuri työmäärä

Työnantajan tulee varmistaa että työntekijä osaa tehdä työnsä turvallisesti. Tämä voi käsittää erilaista opastusta ja ohjausta työsuhteen alussa, kestäessä ja aina kun tarve niin osoittaa. Nuorelle kokemattomalle työntekijälle on annettava perehdytys perustyösuojeluasioiden ja -toiminnan käytäntöihin työpaikalla, iäkkäämmän työntekijälle esimerkiksi tietokoneensa näytön resoluutioita muuttaminen tarpeitaan vastaavaksi. Myös työn sisältöön tai suorittamistapaan liittyvässä osaamisessa oleva puute voi aiheuttaa työn kasaantumista tai virheiden tekemistä ja siten työntekijän kuormittumisvaaraa. Työnantajan velvollisuus on tunnistaa ja seurata, että jokainen saa tarvitsemansa ohjauksen.

(Lähde: Työntekijälle annettava ohjaus ja opetus, Työturvallisuuslaki 14 §)

Työsuojelussa tulee painottaa ennaltaehkäisyä. Fyysinen kuormitus on helpompi havaita kuin henkinen. Siksi on tarpeen käyttää erilaisia seuranta/mittaustapoja joilla paljastetaan työntekijöiden mahdollinen henkinen kuormittumisvaara ennen kuin ehtivät sairastua.

(Lähde: Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen, Työturvallisuuslaki 25 §)

Lain mukaan työtä on tarkoitus tehdä ensisijaisesti korkeintaan 40 tuntia viikossa. Tarvittaessa työnantaja voi pyytää tekemään ylitöitä. Jokaisella on oikeus myös kieltäytyä ylityöstä. Jos ylityön tekemisestä sovitaan, työnantajan tulee maksaa siitä korotettu korvaus sekä huolehtia ettei ylityötä tehdä enemmän kuin laissa sallitaan sekä myös siitä, että työntekijä saa työnteon ohessa riittävästi lepoa. Yrityksen toiminnan toteutuminen ei saa normaaliolosuhteissa olla riippuvainen ylityöpanoksesta. Jos näin on, on työntekijöitä liian vähän.

(Lähde: Säännöllisen työajan ylittäminen, Työaikalaki 6, 17, 18, 19, 22, 28, 29 ja 31 §)